Käynti rokotuksessa

Titus kävi tänään ensimmäistä kertaa eläinlääkärissä meidän kanssamme, toki oli pentuetarkastuksessa ollut jo aiemmin kasvattajansa mukana. Titus käyttäytyi oikein mallikelpoisesti koko ajan eikä edes huomannut koko rokotuspiikkiä, kiitos lääkärin antamien herkkupalojen. Painoa oli kertynyt 3,2 kg. Koiran sirusta saatiin mitattua myös ruumiinlämpötila, joka oli kuulema hieman alhainen muttei mitenkään huolestuttava.

Eläinlääkäriltä saimme ohjeita myös mm. korvakarvojen nyppimisestä, kynsienleikkuusta ja ravitsemisesta. Oksentelu oli todettu hieman huolestuttavaksi. Lääkärin mukaan maasta löytyneiden esineiden syömistä tulisi valvoa tarkasti, koiran omat aivot kun eivät tahdo oikein riittää. Joka tapauksessa taisimme selvitä pelkällä säikähdyksellä, sillä nyt Titus vaikuttaa taas täysin normaalilta ja hyväkuntoiselta pennulta. Ei siis hätää.

Nyt on siis rokotuskortti saatu ja leimattu. Passia emme tarvinneet, Tituksen kanssa kun ajateltiin pysytellä lähinnä rajojen tällä puolen. Nelisen viikkoa vielä odotellaan ennen seuraavaa rokotusta. Uusien suositusten mukaan saman valmistajan kaikki neljä rokotusta saa nyt antaa kerralla, vaikka vielä jonkin aikaa sitten sitä ei suositeltukaan.

Kaikki näyttäisi nyt siis olevan taas kunnossa. Vielä jonkin aikaa tarkkailemme hieman Tituksen vointia, mutta muuten ei ilmeisesti näyttäisi olevan mitään syytä huoleen. Arki jatkuu...

Koiranpoika sairastaa

Tänään aamulla Titus alkoi kakistella hengitystään, aivan kuin olisi nielaissut jotain sopimatonta. Silloin se oksensi ensimmäisen kerran, mutta pysytteli kuitenkin päivällä aivan normaalissa kunnossa. Jossain vaiheessa iltapäivää Titus alkoi oksennella monta kertaa peräkkäin lyhyellä aikavälillä. Se ei jaksanut enää tehdä muuta kuin nukkua ja käydä välillä oksentamassa lisää. Viimeistään siinä vaiheessa Tituksen kunnosta alettiin olla melkoisen huolestuneita. Jonkinnäköistä lääkettäkin koiralle haettiin, mutta sille ei loppujen lopuksi tullut lainkaan käyttöä.

Titus hakeutui sairastamaan suojaisaan sopukkaan uunin ja puulaatikon väliin

Nappulat eivät kauaa sisällä pysyneet

Iltakahdeksan aikoihin Tituksen kunto alkoi huomattavasti parantua. Pitkän lepäämisen jälkeen se oli taas pirteässä kunnossa ja oma iloinen itsensä. Titus teki siistin, kiinteän kakkapökäleen ja vaikutti muutenkin taas hyväkuntoiselta. Tuntia myöhemmin se riehui taas jo entiseen malliin.

Huomenna Tituksella on rokotusaika, jossa sen kuntoa voi hieman tutkia. Erilliseen eläinlääkäriaikaan ei olla toistaiseksi vielä nähty tarvetta. Pahimpana pelkona oli tietysti suolitukos, mutta huono olo on voinut yhtä hyvin johtua myös kuppiin yöksi jääneestä ruuasta. Titus ilmeisesti söi sitä aamulla, ja se on saattanut aiheuttaa hieman sahanpuruja vatsaan.
Tarkkailemme tilannetta yön yli, mutta ainakin toistaiseksi kaikki näyttäisi olevan hyvin.

Ulkoilua lähimaastossa

Tituksen kanssa käytiin tänäänkin läheisellä harjulla peuhaamassa. Sen verran harvaanasuttua seutua löytyy että koiran uskaltaa päästää irti hihnasta kun muita lajitovereita ei näy. Silloin tällöin Titus hieman vieroksuu pihallemenoa, liekö kylmistä säistä. Tänään kuitenkin tuli kaunis ja lämmin päivä jolloin ulkoilukin maittoi.

 

Titus on ollut hyvin kiinnostunut muista ihmisistä ja  muut ihmiset Tituksesta. Pienet lapset äkkinäisine liikkeineen kuitenkin pelottavat joskus pentua, samoin kuin polkupyörät, mopot, räksyttävät koirat, vettä roiskuttavat autot, potkulautailijat ja autoja pihallaan pesevät ihmiset. Myös mustat lastenvaunut saivat aikaan melkoisen rähinän. Mitä lie koira niistäkin ajatellut.

Tituksen pentuhepuleilta ei olla vältytty. Riehumiskohtaukset johtavat usen lahkeiden puremiseen, ja on suoranainen ihme että villasukat ja tohvelit ovat vielä yhtenä kappaleena. Selättäminen ei ole paljoa auttanut, ja yksin hetkeksi jättäminenkin vain muutamaksi minuutiksi kerrallaan. Yleensä kohtaukset ovat ohi noin kymmenessä minuutissa, jonka jälkeen voidaankin taas leikkiä hyvillä mielin.

Toissapäivänä Titus sai matotahnaa, ja ensi viikolla onkin vuorossa rokotus. Sen jälkeen Titusta voidaan alkaa sosialistamaan rauhassa muihin koiriin, ilman että niitä tarvitsee kiertää kaukaa lenkkipolulla.

Täältä tulee hirmuinen rölli...

Seitsemän yötä ja kahdeksan päivää

Titus on ollut nyt tasan viikon uudessa kodissaan, erossa emostaan ja sisaruksistaan.

Sopeutuminen on sujunut hienosti heti ensimmäisitä päivistä lähtien. Ruoka ja juoma maittavat taas ja uloskin ollan päästy peuhaamaan pallon ja frisbeen kanssa. Titus on joka yö valinnut nukkumapaikkansa vähän sieltä sun täältä eikä koppa ole enää tahtonut riittää.

Titus löysi tänään uuden lepäilypaikan vetolaatikoston alta

Ison osan tarpeistaan Titus on osannut tehdä ulos tai sanomalehdelle, mutta joitakin köntsiä ja lätäköitä on kyllä löytynyt mitä eriskummallisimmista paikoista. Tänä aamuna jo parina ensimmäisenä tuntina heräämisen jälkeen Titukselta pääsi 12 pissaa ja 2 kakkaa.

Tänään Titus sai tutustua vähän isompaan ihmislaumaan syntymäpäiväjuhlien takia. Vieraille se ei ole juurikaan haukkunut vaan tullut iloisesti tervehtimään häntä heiluen. Myöhemmin illalla naapurustossa asuva serkkujen koira tuli tapaamaan Titusta, kuten jo muutamana aiempanakin iltana.

Olemme yrittäneet pikkuhiljaa kouluttaa ja totutella Titusta  normaaliin arkeen. Kovin pitkiä aikoja se ei vielä toistaiseksi ole joutunut olemaan yksin kotona, mutta niistäkään pienistä pätkistä se ei selvästikään pidä. Kylpyyn Titus on päässyt jo monta kertaa.

Kantokoppaan tutustumista

Leikin aika

Ensimmäinen viikko on nyt siis takana, mutta vielä on paljon tehtävää ja nähtävää.

Tuleeko sitä ruokaa vai ei?