keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Naakkaa napaan

Eilen iltalenkillä Titus kaiveli tapansa mukaan metsästä kaikenlaista kanniskeltavaa. Kodin lähellä se alkoikin penkoa maata erityisen innokkaasti, kunnes lopulta löysi haluamansa. Mikään tavallinen keppi se ei kuitenkaan ollut, sillä Tituksen suusta alkoi kuulua merkillistä rutinaa. Lopulta Titus saatiin herkuilla lahjottua irti aarteestaan, joka osoittautui jonkin sortin linnunraadoksi. Jokunen sulkakin taisi vielä olla jäljellä. Titus joutui kuitenkin pettymään pahemman kerran, kun uusi makupala potkittiin saman tien takaisin metsän puolelle.

Ai että on herkullista!

Ennen nukkumaanmenoa Titus pääsi vielä tapansa mukaan iltapissalle. Kuten ennenkin, sen oli tarkoitus olla vain hetki kotipihalla ilman talutushihnaa. Pentu kuitenkin päätti käyttää tilaisuuden hyväksi, joten se säntäsi yhtäkkiä tielle ja kirmasi paikkaan, josta tiesi löytävänsä lintuapetta. Mikään huuto ei auttanut, mutta lopulta koiruus saatiin kiinni ja vietyä sisälle, ennen kuin se ehti löytää raatoa.

Ettepäs saa kiinni ! (Huomaa epätoivoinen namilahjontayritys)




Tänään iltapäivälenkillään Titus kuitenkin huomasi kaipuunsa kohteen, josta ulkoiluttaja ei tiennyt mitään. Koira tietysti kuljetti herkkunsa kotipihalle saakka, ja vasta siellä raadosta päästiin eroon. Lintu oli kuitenkin "niin kammottava, ettei siihen voinut koskea", joten raato jäi tietysti pihalle.

Päivän päätteeksi Titus sai vielä kerran linnun hampaisiinsa. Tällä kertaa se varmasti tiesi, että saalis yritettiin taas pyydystää siltä pois, sillä nyt Titus karkasi auton alle järsimään lintupaistiaan. Rusto vain rutisi, kun hampaat upposivat raatoon. Siinä vaiheessa oli tarvetta ottaa järeämmät aseet esiin. Keittiöstä haettiin pala herkullista saunapalvikinkkua, jota Titus ei tietenkään voinut vastustaa. Koira vietiin sisälle ja raato ongittiin pois haravalla.

Taas on melkoinen hullunmylly takana. Tituksen kanssa ei selvästikään voi koskaan levätä...

Niin kuin näkyy, Titus ei osaa vielä päästää irti käskystä. Juoksemalla sitä ei kiinni saa, puhumalla vielä vähemmän. Kasvatusohjeita otetaan siis ilomielin vastaan...

Raato makaa nyt roskiksessa. Sitä ennen siitä kuitenkin saatiin otettua valokuva, josta joku toivottavasti saa jotain selvää. Titus-blogi kiittää jo etukäteen lajiehdotuksista.


Mikä lie?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti